"Ovgon philsopiin ineemseglel" tsuvral/hairt bagshiinha gegeen dursgald zoriulav/

Nadad olon zuiliig oilguulj medlege haramgui huvaaltssan bagsh shaviin barildlagatai l bolohoos etseg shig mine noologtei and mine baisan Bayanhongor hotiin Nomgon ahlah surguuliin niigmiin uhaani bagsh asan Monhbayar agsana bi urgelj dursan oguulj baidag. Tuunii mine gegeen melmii monhod hoh tenger ood shirteestei burhanlag ahuid amar amgalan orshin baiga gedegt bi itgej bna. Unen zov,uran tsetsen Ug yaria,tengerleg harts,yaldam ineemseglel hurtel uil hereg bolon amildagt bi itgedeg bolohoor. Tengeriin orond amgalan bui hemeen taniihaa tuhai iinhuu dursan sanah ene zoriig tanii mine nadad uldeesen suulchiin utasnii duudlaga, mergen ugs,zoolon harts,taniara baharhah minii baharhal nadad ogov. Ta bidnii uchral yag l zailshgui, sanamsargui 2 shig gaihal huvi tavilan yum shig shaltgaan, ur 2 ta bidniig uchruulsan gemeer. Bi anh tanida "sain baina uu bagsha?" geed mendelj taniasa erdem sonsoj ehelsenee tod sain sanaj baina. Tanii hairtai otgon Shavi nariin tani neg baisanda amisgal tenuun baharhdag ch tanida bayartai gej helj tuvdeeguidee yadahdaa l bayarlala gedeg ugiig daij tanidaa setgeliin ugee hurgej amjaaguidee bi jaahan haramsal teej yawdgiima. Bodit baidal, bololtsoo 2 yag tanii zaasnaar zurood bolohgui baina yag l bi tanitaigaa yag odoo uulzaj chadahgui shig l. Ergetsuulehed tanii nadad utsaar helsen ugs tani bos alh,gui hiij butee,bitgii zogs hurdal yar gesen shig uram zorigtoi,ermelzel duuren zahias met aguulgatai baisan yum shig sanagdaad baina Bagshaa. Ta bidende gun uhaaníi unet chanariig, herhen zov ergetsuulehiig zaasan,bi odo zov ergetsuulj logiktoi uildel amidralda hiij baiga bolov u?ta bidende niigem,hunii tuhai zaasan,bi odo huniig hairlahiig surch baina. Ger bule, naiz nuhdo hundetgen hairlaj,ontsgoi negen busguig harlah "hair"-a erhemlen, niit hun torolhtonii sain saikhníi toloo ergetsuuldeg bolson. Aguulga helber 2 hoorondo holbootoi orshdog shig. Taníi zaasan zuils huníi ertötsiig hodolgodog bolohiig bi medsen. Uhamsar,materi 2 gej ehleh gun uhaani hicheel tani nadad zarimda hereg boloh yum bagsha. Id shid gej baidagt bi bas bat itgedeg. Bi urgelj neg l zuil haigad bga yum shig sanagdaj tengerees neg harts bainga namaig shirteed bga yum shig bodogdon orchlon horvoo uudam,tenger ogtorgui saruul hunii ertonts tsoriin gants,hair durlal gaihamshigtai,gaihal bishreler duuren gedegt itgedeg. Bi oorto itgedeg busdiig hairlahiig husdeg. Harahui ertonts goo uzegseleng,zui zarchim,medleg medets oyun uhaaniig shutdeg. Hun torolhton bid pilosopidoj ehleed neleen udlaa 3000 hol garui jil ongorson baina. Ih udsan. Uhamsar,ahui 2ig gollon ornoh tanin medehuin medremjind suurilsan ene ertni grek,latin heleer pilosopy buyu gun uhaan gegdeh uhamsart medrehui,tuunees urgan garsan uzel sanaa hunii niigemd hogjil devshil avchirsan,harin uzel sanaani zoroldoonoos bolj ul oilgoltsol, hyamral, dain, allaga garch baisan ni haramsaltaiya emgenel. Manai soyol irgenshil bidni orshihuin huvid gun uhaan gedeg 3000 garui nastai. Alham alham odor honog,horom mochoor oorchlogdon bolovsorch agsan ertontsiig uzeh materi hiigeed dialektik oilgots tiinhuu shinjlen tanih uhaan,metapizik,praktik unenii baraa harad medee barimt tushiglen ertontsin, er n humuus oorsdiinh hunii nuutsad ulam netren orj humuus bidníig unen zov medlegeer zevsegleseer l bna. Yag bi arvan jilde pilosopy, niigmiin uhaani hicheel der Achit Monhbayar bagshinha iveeleer materiallag ahui, uhamsar 2iin tuhai ene metapizik,dialektik geh 2 pilosopiin gol margaan,hamgiin engiineer oron zai, tsag hugatsaani tuhai medej tanij ehelsen sanagdana. Ta bidni hicheeliin tanhhimd amt ongoruulsen tsag hugatsaa setgelees arilshgui, hezee ch nadad martagdashgui. Bagsha dursan sanah gaihaltai oguulshgui saikhan bna. Ertnii Egipet, Bavilon, Enetheg, Hyatad, Grek, Romiin tuhai materialist,idealst Pales, Anaksimandr, Anaksimen, Heraklit, Demokrit, Platon, Aristoteli, scholastik Akvinski Foma, Frensis Bekon , Berkli geed olon olon onol uzliin tuhai,erh choloo, hunii tuhai olon oroi bid udaan margaldan suudagsan. Pilosopyin tanhìmiin gerel urgelj asaatai baidag shig erdem medlegiin gal oodoo badarch gegeen uils buhen delgereh boltugai!